Search results for "digitaaliset taidot"

Identity profiles and digital engagement among Finnish high school students

2018

Developing a stable personal identity is considered a more precarious task in today’s society than hitherto. Skilful digital engagement may, however, constitute a valuable asset in necessary identity exploration and commitment. Applying a person-oriented approach, we examined for the first time how identity profiles are associated with digital engagement, operationalized as digital competence, gaming seriousness, type of internet activity and excessive ICT use. After controlling for gender, life satisfaction and parental SES, this study of a Finnish high school sample (N = 932) revealed that adolescents with future commitments and some exploration of options (achievement, searching moratori…

Health literacy, socioeconomic status and digital device use among older adults

2022

Interpretation, Negotiation, Play

2022

Augmented reality (AR) picturebooks combine printed children's literature with augmented reality. This study examines the shared reading of the Finnish AR picturebook Mur, eli karhu (2016) by Kaisa Happonen and Anne Vasko. The main aim of the study is to explore the playful reading experience of three Finnish families with children between the ages of 4 and 6. Three main categories of engagement with the book are discussed in the article: interpretation, negotiation, and play. The findings of the study suggest that children are skilled users of mobile digital media but may not understand the content of AR without parental mediation. In addition, parents and educators are required to have su…

Leikiten kohti digitaalisen pedagogiikan toimintakulttuurin johtamista

2022

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen osaaminen

2020

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajien (n=388) digitaalista osaamista osana TerOpe-hanketta. Aineisto kerättiin DigCompEdu CheckIn Self-reflection Tool -itsearviointityökaluun perustuvalla mittarilla, joka sisälsi 21 (strukturoitua) väittämää ja yhden avoimen kysymyksen. DigCompEdu-viitekehyksen kuutta osa-aluetta (ammatillinen sitoutuminen, digitaaliset resurssit, opettaminen ja oppiminen, arviointi, oppijoiden voimaannuttaminen ja oppijoiden digitaalisen osaamisen tukeminen) käytettiin sekä määrällisen aineiston keskiarvomuuttujien muodostamisessa että laadullisen aineiston deduktiivis-induktiivisen analyysin runkona. Opet…

Enhancing Older Adults’ Digital Inclusion Through Social Support : A Qualitative Interview Study

2022

AbstractA lack of social support can hinder older adults’ digital inclusion. This chapter examines the connection between social and digital inclusion by focusing on the process of acquiring social support for digital technology use among older adults in Finland. Building on the concept of warm expert, the chapter shows that acquiring support for digital technology use is a reciprocal process that both enhances and requires digital inclusion. A qualitative analysis of 22 participant-induced elicitation interviews was conducted with older adults aged between 57 and 89. The chapter shows that social support reinforces digital inclusion by (a) ensuring older adults’ access to technology, (b) c…

Työelämä digimurroksessa : jatkuvaa oppimista vai teknostressiä?

2022

Tässä luvussa tarkastelemme teknostressin ilmiötä suomalaisessa työelämässä. Tutkimusaineisto (N=1032), johon tämä luku pohjautuu, kerättiin strukturoidulla verkkokyselyllä vuoden 2020 alussa. Määrällinen aineisto analysoitiin hyödyntämällä yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä sekä lineaarista regressiota. Avointen vastausten analysointiin sovelsimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että työpaikoilla koetaan teknostressiä. Teknostressin kokemukseen olivat työntekijän omien asenteiden ja osaamisen lisäksi yhteydessä organisaation toimintaympäristö oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksineen. Tulevaisuudessa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti työelämän digi…

Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti

2022

Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytän…

Gender, Age, and Generational Differences in the Use Intention of Mobile Payments and Its Antecedents

2022

Although mobile payments have gained considerable attention in academic research, there still are major gaps in our more in-depth understanding of the antecedents of their acceptance and use. In this study, we aim to address these gaps by examining the potential gender and age differences in the use intention of mobile payments and its antecedents in terms of the effects of the antecedent factors on use intention as well as the antecedent factors and use intention themselves while also considering the critical prerequisite of measurement invariance. Moreover, through a careful selection of the compared age groups, we extend the examination to cover also the potential generational difference…

Miten aikuisten taidot ovat kehittyneet viime vuosikymmenellä : kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) tiedonkeruu käynnistyi syksyllä 2022

2022

Maija Lyly-Yrjänäinen ja Joonas Mannonen avaavat artikkelissaan OECD:n kansainvälisen aikuisten taitotutkimus PIAAC:n taustaa, toteutusta ja merkitystä. Tämän mittavan kansainvälisen tutkimuksen tiedonkeruu on alkanut kuluvana syksynä. Tutkimus on kunnianhimoinen ja Suomessa tiedonkeruun hintakin on noin 3,5 miljoonaa euroa. Tämä antaa tutkijoillemme pääsyn ainutlaatuiseen aineistoon ja kansainväliseen tutkijayhteisöön. ”Tutkimuksen tuottama aineisto tarjoaa tutkijoille valtavasti mahdollisuuksia selvittää koulutus-, työ- ja sosiaalipolitiikan ydinkysymyksiä aikuisten taitojen yhteyksistä koulutukseen, työelämään ja hyvinvointiin”, he toteavat. Basic skills have become increasingly importan…